TOIMIIKO KARMA MYÖS AJONEUVOMAAILMASSA?

Välillä joiltakin meistä jäävät huonommat ajatukset ajattelematta ja huonommat teot tekemättä. Kun kyse on karmasta, se voi joskus olla viimeinen argumentti, joka saa meidät kieltäytymään jostakin tai tekemään jotain hyvää sen sijaan, että jättäisi sen tekemättä. Autokaupat, riippumatta kumman roolissa ollaan – ostajan vai myyjän – ovat erinomainen esimerkki karman toimivuudesta ja omatunnosta.

Kysynkö Vai Jätänkö Kysymättä?

Autoa vaihtaessa on aina autokuume päällä. Se kumoaa päästä kaiken logiikan, järjen ja laskutaidot, kun edessä seisoo juuri se haluttu merkki, malli ja se oikealta tuntuva kappale. Siinä vaiheessa suurin osa asioista, jotka laitettiin edellisenä päivänä kysymys- ja katsomislistalle unohtuu kokonaan. Myyjäkin kertoo kauppaamastaan yksilöstä niin hienoja tarinoita, että ei voi lähteä paikalta muuten kuin kyseisen auton ratissa. Kannattaako kysyä autoon liittyviä asioita tällaisissa tilanteissa vai jutellaanko myyjän kanssa jotain muuta? Itse en ole vaihtanut kuin kymmenkunta autoa, mutta yksi periaate on toiminut aina: kun myyjä kertoi jotain omasta elämästä, siitä sai paljon enemmän ymmärrystä koko autosta kuin tutkimalla sitä teknisesti ja esittämällä ”oikeita” kysymyksiä.

Kysynkö Vai Jätänkö Kysymättä?

Edessäni seisoo kaveri, josta en tykkää jo ensi kättelystä. Auto on hänellä kuitenkin mainio, meikäläisen unelma. Myyjä kehuu sitä hyväksi käyttöautoksi ja huoltojakin on tehty paljon ja säännöllisesti, tosin huoltokirjaan on merkitty vain puolet niistä mutta niidenkin pitäisi normaalitapauksessa riittää. Tutkin autoa katsomalla sinne sun tänne, kyselen kaikkea tärkeää ja lähden rauhallisin mielin pois – juuri sillä autolla. Kaupan jälkeen myyjä ei vastaa enää puhelimeen ja meikäläinen seisoo kesken kaupunkia jakohihna poikki. Sain koneen korjattua parin viikon aikana eikä kestänyt kuin kuukausi, niin olin jo ojassa: 7-tiellä, missä ei ole koskaan ollut mustaa jäätä aikaisemmin. Auto kuntoon ja kaupaksi. Siitä olisi voinut oppia, mutta opin vain neljännellä kerralla. Viides kerta oli jo sellainen, kun kahdesta hienosta Audi S4:sta tein kaupat avoimen ja rehellisen myyjän kanssa, vaikka hänen autonsa olikin hieman kalliimpi, enemmän ajettu ja vuoden vanhempi. Ja se oli autoistani oikeasti paras.

Kerronko Vai Jätänkö Kertomatta?

Täysin eri tapaus on tilanne, jossa olin itse myyjänä. En tiedä, menikö vanhan A6:n ostajaltani joku edellinen kauppa hyvin, mutta ilmeisesti siellä oli jotain takana. Kerroin autosta kaiken, mitä itse tiesin, ja se oli peruskunnossa, vaikka vaatikin hieman huoltotoimenpiteitä. No, sen kone hajosi uuden omistajan ajettua 50 kilometriä kaupantekopaikasta. Sen jälkeen tapahtuneet autokauppani osoittivat, että oma autokauppakarmani on vielä hyvä, ennen kuin ostin jenkkiläisen moottoripyörän. Siinä oli kaikki kivaa paitsi meikäläisen ja pyörän historia. Voimiani riitti korjata ja huoltaa sitä vain pari kuukautta, joiden aikana vietin pyörän alla enemmän aikaa kuin sen päällä. Sillekin löytyi kiinnostunut ostaja, joka myi sen edelleen jo kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun vaihtokauppamme oli sovittu: Buellin tilalle sain bemarin, josta puhutaan että se on perusturvallinen ja niin edelleen, mutta liian pieni minulle. Sille löytyi hieno ostaja, jolla on vasta ensimmäinen ajokausi meneillään ja joka katsoi pyörää jotain niistä ymmärtävän tuttavan kanssa. Taidan maksaa vieläkin karmaani takaisin, koska seuraava hankittu pyörä paljastui paljon enemmän ajetuksi kuin mittaristossa näkyi: olikohan siinä vastaus sille, etten kertonut omia paranoidialisia ajatuksia bemarin laatikosta uudelle omistajalle?

Kerronko Vai Jätänkö Kertomatta?

Kun kyselin kavereilta ja muulta ympäröivältä porukalta, miten edelliset autokaupat ja myyjien tarinat vaikuttivat uuden ajoneuvon käyttökokemukseen, kaikkien vastaukset analysoiden tulin nykyiseen mielipiteeseeni: autokaupat vain kivan ihmisen kanssa ja kaikki kortit auki. Yllättävää, mutta liian monella ihmisellä tämä käytäntö on osoittautunut paljon enemmän toimivaksi kuin ammattilaisen kutsuminen ennen kaupantekoa.

 

Comments are closed.