AUTOPELIEN PELAAMINEN VOI VAIKUTTAA KÄYTTÄYTYMISEEN

Tutkimuksen mukaan intensiivisten autopelien pelaaminen saattaa tietyissä tapauksissa kasvattaa pelaajien riskinottoa, kuten ylinopeuden ajamista, ohittelua väärältä puolelta, punaisia valoja päin ajamista tai matkapuhelimen käyttöä, kun heidät laitetaan suorittamaan simuloitu ajotehtävä pian pelaamisen jälkeen. Ihmiset, joilla on seikkailunhaluisempi persoonallisuus, ottavat herkemmin riskejä. Lisäksi tutkimuksessa saatujen havaintojen mukaan intensiivisemmät pelit johtivat suurempien riskien ottamiseen, kirjoittivat tutkimuksen tehneet tutkijat Injury Prevention -julkaisussa.

Muissa tutkimuksissa on löydetty yhteys autopelien ja riskin ottamisen herkkyyden kanssa ajaessa, joten uudet tulokset laajensivat tätä todistusaineistojen kantaa, kertoi uuden tutkimuksen päätutkija Mingming Deng Kiian Xi’an Jiaotongin yliopiston johtamiskoulusta. Dengin mielestä autopelien pelaajien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ajamiseen oikeassa maailmassa. Tutkijat ottivat mukaan tutkimukseen 40 opiskelijaa yliopistosta, suurin osa heistä miehiä. Opiskelijat suorittivat tutkimuksen alussa persoonallisuustestin ja heidät jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään.

Riskinottotesti

Puolet opiskelijoista pelasivat rataa pitkin ajettavia kilpa-autopelejä, jotka sisälsivät aika-ajot kisarahalla Formula 1 -kisojen tyylisesti, noin 20 minuutin ajan, kun taas toinen ryhmä pelasi tietokoneella pasianssia, joka otettiin neutraalina pelinä vertailukohdaksi. Viiden minuutin tauon jälkeen kaikki opiskelijat suorittivat WRBTV-testin, jossa heille esitettiin 24 riskialtista videokameralla kuvattua liikennetilannetta tietokonenäytöllä, joka kuvastaa ajajan näkökulmaa. Näihin sisältyi esimerkiksi tilanteita, joissa ajetaan kohti rautatieristeystä, jonka puomi on jo alkanut laskeutua. Kuljettajan halukkuus ottaa riskejä liikenteessä arvioidaan sen perusteella, kuinka kauan he odottavat ennen pysäytyspainikkeen painamista tilanteessa.

Opiskelijat, jotka olivat pelanneet kilpa-autopelejä, odottivat keskimäärin lähes 12 sekuntia ennen pysäytyspainikkeen painamista. Pasianssia pelanneen ryhmän keskimääräinen aika oli sen sijaan 10 sekuntia. Tämän tyyppisten pelien pelaamiskokemus tutkimustilanteen ulkopuolella ei näyttänyt olevan merkitsevässä asemassa. Yhdysvaltojen Philadelphiassa sijaitsevan Pennsylvanian yliopiston terveydenhuoltolaitoksen apulaisprofessori Catherine McDonald kertoi, että pelaajat saattavat muokata pelaajan käytöstä, mutta näitä pelejä pelaavilla yksilöillä saattaa myös olla henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka eroavat sellaisista henkilöistä, jotka eivät pelaa lainkaan.

McDonaldin mukaan nämä suhteet ovat todennäköisesti monimutkaisia, eivätkä ne toimi vain yhteen suuntaan. Persoonallisuustestien perusteella ihmiset, jotka olivat seikkailunhaluisempia, ottivat herkemmin enemmän riskejä kuin vähemmän seikkailunhaluiset henkilöt. Muilla persoonallisuuden piirteillä, kuten ulospäinsuuntautuneisuudella tai tunteikkuudella ei näyttänyt olevan merkitystä.

Enemmän aggressiivisuutta kuin ammuskelupeleistä

Kaksi tutkijaa Huddersfieldin yliopistosta tuli siihen tulokseen, että autopelit aiheuttavat enemmän levottomuutta ja aggressiivisuutta kuin ammuskelupelit. Tutkijatohtorit Simon Goodson ja Sarah Pearson tarkkailivat 30 ihmistä, kun he pelasivat kolmea Xbox 360 -peliä, Project Gotham Racingia, nimeämätöntä ensimmäisen persoonan ammuskelupeliä ja 3D-pöytätennispeliä. Tutkimuksessa mitattiin muutoksia pelaajien sydämensykkeessä, hengityksessä ja muissa elintoiminnoissa, minkä lisäksi heidän henkisiä toimintojaan, kuten aggressiota, tarkkailtiin ennen ja jälkeen pelisession.

Tutkijat havaitsivat, että Project Gotham Racing aiheutti suurimman muutoksen sydämensykkeessä ja aivoaktiivisuudessa, kun taas ammuskelupeli aiheutti pienimmän muutoksen. Tutkijat kertoivat, että edellisissä tutkimuksissa oli tehty valtavia yleistyksiä videopelien luonteesta. Tämä tutkimus on yksi ensimmäisistä, jossa käytetään uusimpia pelikonsoleita, joissa on paljon suurempi realismin taso. Tutkijoiden mukaan tulokset näyttivät yllättävästi, että osallistujat muuttuivat rauhattomammiksi ja aggressiivisemmaksi ajopeleistä kuin väkivaltaisista peleistä. Koska modernien pelien realismin taso on niin korkea, on tehtävä uusia arvioita videopelien ja väkivaltaisuuden välillä.

Millaisia tunnereaktioita erilaiset pelit sitten aiheuttavat? Itselläni pelaamisen tarkoitus on ainakin vähentää stressiä eikä lisätä sitä. Raskaan työpäivän päätteeksi saatan käynnistää PS4-pelikonsolin ja uppoutua pariksi tunniksi Red Dead Redemption 2 -pelin maailmaan tai ottaa tietokoneellani pari erää Counter-Strike: Sourcea tai muita ammuskelupelejä, pelata venttiä netissä tai kehittää hahmoani Clash Royalessa. Pelaaminen herättää lähes aina jotain tunteita, oli se sitten iloa tai vaikkapa turhautumista, mutta joka tapauksessa pelit ovat hyvä keino irrottautua hetkeksi raskaasta arjesta.

Kilpa-autoilussa ja törmäilyssä eroja

Toisessa kokeessa tutkijat vertasivat rauhallisen kilpa-autopelin ja rajumpien ajopelin vaikutuksia. He havaitsivat, että rajumpi peli johti suurempaan herkkyyteen ottaa riskejä liikennetestissä ja suurempaan sähkönjohtavuuteen iholla, mikä mittaa psykologista innostumista. Australian Sydneyssä sijaitsevan New South Walesin yliopiston liikenne- ja tieturvallisuuden laitoksen apulaisprofessori Teresa Senserrick kertoi, että hänen mielestään tutkimuksessa on päällekkäisyyksiä, eikä hän näe tätä selkeänä todisteena linkille pelaamisen ja aitojen riskien ottamisen välillä ajettaessa oikeasti liikenteessä.

Ei ole yllättävää, että riskien ottamiseen kannustava peli johtaisi riskejä suosivaan käytökseen myös toisessa tietokoneella tehdyssä ajotestissä viiden minuutin kuluttua, mutta ei ole selvää, olisiko vaikutus vastaavanlainen myös oikean maailman ajotilanteessa, Senserrick jatkoi. Kiinassa aikuiset aloittavat autolla ajamisen paljon myöhempään kuin monissa muissa maissa, joten kiinalaisesta yliopistosta valitut osallistujat saattavat pitää sisällään ihmisiä, jotka eivät ole koskaan oikeasti ajaneet autolla. Senserrick kertoi, että tämän ja muiden autopeleistä ja väkivaltaisesta mediasta tehtyjen tutkimusten perusteella vahvimpia ennustajia riskialttiille ajamiselle ovat silti nuori ikä, vähäinen ajokokemus ja miessukupuoli.

Ajaminen vaatii tarkkaavaisuutta

Senserrickin mukaan huomion pitäminen koko ajan tiessä on todellinen haaste, eikä ole haitaksi ottaa huomioon mitä tahansa tekijöitä, joilla saattaisi olla tässä asiassa negatiivinen vaikutus, kuten autopelien pelaaminen juuri ennen ajamista. Hän kertoi sanovansa samaa asiaa myös työssään nuorien kuljettajien kanssa – et halua lähteä ajamaan esimerkiksi heti välittömästi erottuasi tyttö- tai poikaystävästäsi tai oltuasi riidoissa parhaan kaverisi tai vanhempiesi kanssa. Tunnekuohu vaikuttaa tarkkaavaisuuteesi.

Senserrick sanoi, että monet asiat voivat vaikuttaa ajatuksiimme ajaessamme, emmekä voi aina vaikuttaa siihen, mutta voimme yrittää muistaa, että emme ehkä ole parhaassa mahdollisessa tilanteessa ajamista varten, jolloin voimme tarkoituksellisesti siirtää huomiomme pois häiritsevistä ajatuksista ja tekijöistä ja keskittyä ympäröivään liikenneympäristöömme.

Comments are closed.